Oma doula on lottovoitto pandemia-aikana

Kun intiimi työ siirretään etämuotoon

Harva työ sisältää niin intiimiä läsnäoloa ja läheisyyttä kuin doulan työ. Mitäs nyt, kun kaikkia kehoitetaan eristäytymään ja välttämään fyysisiä sosiaalisia kontakteja? Miten tehdään etänä työtä, johon normaaliolosuhteissa kuuluu oleellisena osana tapaamiset kasvokkain ja kosketus.

Vaikka doulan ammatti ja työ ovat jo varsin tuttuja suomalaisten keskuudessa, ei kyseessä ole sellainen vakiintunut ammattiryhmä, jonka työpanos nähtäisiin kriittisenä tällaisessa tilanteessa. Työtä on myös vaikea kuvitella järjestettäväksi etänä siinä missä esim. IT-alalla.

Tällainen aika kysyy meiltä luovuutta, joustavuutta ja sinnikkyyttä. Tämä aika voi myös entisestään kirkastaa meille ja muille, mistä doulan tuessa oikeastaan on kyse. Näemme työn hyvin synnytyskeskeisenä ja toki ihan itse oikeutetusti – synnyttäjälle on valtavasti hyötyä doulan jatkuvasta tuesta ja doulalle yksi työn palkitsevimpia asioita on saada olla mukana synnytyksessä. Kaikki kuitenkin alkaa jo ennen kuin synnytys osoittaa ensimmäisiä merkkejään ja päättyy vasta viikkoja sen jälkeen, kun vauva on syntynyt.

Doulasta hyötyy jo kauan ennen synnytystä

Doulilla on toki hyvin erilaisia sopimuksia, mutta lähtökohtaisesti siitä hetkestä, kun sopimus doulan ja asiakkaan välille syntyy, on doula käytettävissä kaikenlaiseen konsultaatioon synnytyksen jälkeiseen tapaamiseen asti. Odottajalla on siis henkilö, jolle hän voi laittaa viestiä ja soittaa aina kun mieleen tulee kysymyksiä, jokin huoli painaa mieltä, tai haluaa jakaa jotain ihanaa ihmisen kanssa, joka tuplaa onnen ja puolittaa huolen.

Ennen synnytystä doula ja asiakas tapaavat tavallisesti pari kolme kertaa. Näiden tapaamisten aikana käsitellään mahdollista edellistä synnytystä ja valmistaudutaan tulevaan. Perhe saa kaipaamaansa tietoa ja käytännön vinkkejä, doula ja perhe oppivat tuntemaan puolin ja toisin ja heidän välilleen syntyy luottamus – asiakas tietää, että joku on juuri hänen ja mahdollisen kumppaninsa tukena ja haluaa toimia juuri heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Odottaja saa kuulla omista oikeuksistaan, paikallisen sairaalan tarjoamista kivunlievityskeinoista sekä käytänteistä ja harjoitella doulan kanssa synnytyksen kannalta olennaisia taitoja kuten rentoutumista ja kehon tasapainottamista. Samalla myös kumppani saa arvokkaita työkaluja puolisonsa tukemiseen ja kumppanusten välinen yhteyskin ehkä vahvistuu ja voimistuu.

En tiedä muista doulista, mutta itselläni synnytystuen osuus doulapaketissani on alle kolmasosa koko paketin hinnasta. Tämä monesti yllättää ja jopa järkyttää ihmisen, jonka mielikuvissa doula nimen omaan häärää synnytyksessä. Ja ymmärrettävästi se tuntuu monille siltä tärkeimmältä asialta, minkä haluaa, kun palkkaa itselleen doulan. Näenhän itsekin doulana juuri synnytyksen aikaisen tuen merkityksen ja hyödyn.

Uskallan silti väittää, että ihminen, joka on valmistautunut synnytykseen doulan kanssa ja joutuu syystä tai toisesta synnyttämään ilman doulansa fyysistä tukea paikan päällä, saa doulasta monia samoja hyötyjä kuin synnyttäjä, jolla oma doula on fyysisesti mukana. Itse en yhtä syöksysynnytystä lukuun ottamatta ole toistaiseksi koskaan joutunut olemaan poissa asiakkaani synnytyksestä ja synnytyksiä on takana jo reilusti yli 30. Hyvällä ammatillisella itsetunnolla varustettuna voin sanoa, että monessa synnytyksessä tukeni synnyttäjän vierellä on ollut todella tärkeää tai jopa ratkaisevaa – olen tsempannut monenlaisista kompastuskivistä yli, hieronut ja painanut tuntikausia niin, että asiakas on toiveensa mukaan synnyttänyt ilman lääkkeitä, ja käyttänyt esim. Spinning babies -tekniikoita, joiden avulla synnytys on saatu hyville raiteille. Tiedän kuitenkin, että asiakkaista suuri osa olisi selvinnyt synnytyksestä aivan yhtä upeasti – se luottamus, itsevarmuus ja tietotaito, jota heissä kaiken sen valmistautumisen ja aiempien kokemusten myötä oli, olisi kantanut heitä myös silloin, kun minä tai kukaan varadoulista ei olisi ollut paikalla. He olisivat tieneet, että tuolla jossain on se yksi ihminen, joka uskoo heihin ihan 100-prosenttisesta – heidän oma doulansa. Jo tieto siitä, että joku luottaa omaan kykyyn synnyttää ja selvitä kiperistä tilanteista, tuo valtavasti voimaa.

Parhaimmillaan doula tietyllä tavalla tekee itsensä tarpeettomaksi. Ja siltikin doula tietenkin ensisijaisesti on paikalla synnytyksessä, vaikka tietäisi perheen pärjäävän myös ilman hänen fyysistä läsnäoloaan. Näissä poikkeusolosuhteissa on kuitenkin tärkeä muistaa, että doulasta on valtavasti hyötyä ja tukea silloinkin, kun hän ei pääse mukaan sairaalaan tueksi. Oma doula on tänä aikana suorastaan lottovoitto. Monen mielen valtaa epävarmuus, huoli omasta ja vauvan sairastumisesta, ikävä omia läheisiä, omien vanhempien kaipuu kun opettelee uutta elämää vauvan kanssa. Juuri silloin doula tarjoaa korvaamattoman tuen ja vastaa viesteihin ja puheluihin löytäen ajan asiakkaalleen oman elämänsä keskellä. Tapaamiset voidaan järjestää myös etänä videopuhelun välityksellä. Myös synnytyksen aikana on mahdollisuus tukea etänä puhelimitse, viestein tai videoyhteyden avulla.

Keskitytään rajoitusten sijaan mahdollisuuksiin

Tällä hetkellä synnytystukihenkilöiden määrä on rajattu ymmärrettävästi yhteen. Viruksen leviämistä halutaan estää kaikin mahdollisin keinoin. On äärimmäisen tärkeää, että Suomessa on mahdollista ylipäänsä ottaa tukihenkilö synnytykseen, joissain maissa ei saa edes kumppani tulla mukaan. Se, että vain yksi tukihenkilö on sallittu, ei tarkoita sitä, että doula ei ole mukana synnytyksessä. Todennäköisesti tulemme elämään poikkeusaikaa muutaman kuukauden – entäpä jos synnyttäjän kumppani on sairas juuri, kun synnytyksen aika koittaa. Tällöin doula voi lähteä mukaan. Entä, jos kaikki isompien lasten potentiaaliset hoitajat ovat riskiryhmässä eivätkä voi auttaa ja puoliso jää hoitamaan isompia lapsia, kun synnytys käynnistyy – doula osallistuu synnytykseen, tai vaihtoehtoisesti jää hoitamaan lapsia. Doula voi myös tukea perhettä heidän omassa kodissaan ja näin ollen myös mahdollisesti lyhentää aikaa, joka synnyttäjän tarvitsee olla sairaalassa ennen vauvan syntymää. Voimme vain edetä päivä kerrallaan ja katsoa mikä tilanne on silloin, kun synnytys käynnistyy.

On tietenkin erittäin tärkeää toimia hyvin vastuullisesti. Tiedämme nyt, että virus voi tarttua jo oireettomasta ihmisestä. On doulan ja asiakkaan sovittavissa, onko doulan mahdollista tukea perhettä fyysisesti silloin, kun sekä doulan että asiakkaan perheet ovat täysin terveitä ja olleet ainakin kaksi viikkoa terveenä mahdollisen sairastumisen jälkeen, muunkin kuin koronan. Itse myös asiakkaideni hyväksi olen omaehtoisesti kotona (ja välillä työhuoneella jossa olen yksin) samoin kuin perheenjäseneni. Jokainen kontakti kodin ulkopuolella on tartuntariski ja tuota riskiä haluan välttää, jotta siinä tilanteessa, kun lähtisin tukemaan asiakastani joko kotiin tai sairaalaan, voisin tehdä sen turvallisesti ja hyvällä omatunnolla aiheuttamatta asiakkailleni ylimääräistä riskiä.

Näistä seikoista on tärkeä keskustella suoraan. Joten jos sinä olet palkannut doulan ja mietit, miten pitäisi toimia ja miten sopimuksenne käy, ota yhteys doulaasi, hän varmasti avustaa sinua mielellään ja pohtii vaihtoehtoja kanssasi. Jos sinulla on asiakas, jonka kanssa et vielä ole jutellut koronan vaikutuksesta asiakassuhteeseenne, ota asia reilusti puheeksi. Emme vielä tiedä, kuinka pitkään tämä poikkeustila kestää, joten on hyvä varmuuden vuoksi jutella asiasta vaikka laskettu aika häämöttäisi vasta kesällä tai myöhemmin. Molemmilla osapuolilla todennäköisesti on mukavampi ja varmempi olo, kun erilaisia vaihtoehtoja on voinut avoimesti pohtia ja tietää, että ei se toinen sieltä lähde minnekään, vaikka kaikki on nyt toisin kuin vielä muutama viikko sitten.

Tämä ei missään nimessä ole se hetki, kun kannattaa alkaa purkaa tehtyjä sopimuksia ja palauttaa rahoja, perua synnytyksiin osallistumista ja lopettaa hetkeksi koko doulapalvelujen tarjoamista. Sitä, että ei todennäköisesti pääse asiakkaansa synnytykseen tai saa omaa doulaansa synnytykseensä, saa surra. Kaikki turhautuminen, harmitus, kiukku, viha ja pettymys saavat tunteina tulla pintaan. Sitten voi päästää niistä irti, hengittää ja alkaa elää hetki ja päivä kerrallaan. Nähdä kaikki ne tavat ja mahdollisuudet, joilla doula voi palvella tässä meille niin uudenlaisessa ja eriskummallisessa tilanteessa. Kaikki on vielä mahdollista, myös hyvä synnytys ja vauvalle hyvä syntymä kaiken tämän pysäyttävän kaaoksen keskellä. Kaikki on mahdollista. Luotetaan siihen.

Ps. Odottaja, tilaa kuplaposti helpottamaan raskaus- ja synnytyskuplaan vaipumista. Maksuttomassa kirjesarjassa saat noin kuukauden ajan viisitoista viestiä harjoituksineen, ideoineen, rentoutuksineen ja ajatuksineen tukemaan hyvinvointiasi ja auttamaan sinua kääntymään sisäänpäin kaiken uutisoinnin keskellä.

Synnytys edistyy, kun vallitsee synnytysrauha

Olin kävelyllä, kun ihana aurinko astui pitkästä aikaa esiin ja ulkona oli juuri sopiva pakkanen. Jäin seisoskelemaan aivan rantaan. Vaikka taustalla kuului autojen ääntä, erottui muun melun seasta välillä jännä ääni jostain rasahduksen ja napsahduksen välimaastosta. Katselin tarkemmin jäätä. En tiennyt tuliko ääni siitä, kun jää myötäilee ja halkeilee vai siitä, kun se jotenkin napakoituu pakkasen myötä. Kun oikein siristin silmiäni, saatoin havaita jotain ihan pientä liikettä kohdassa, jossa oli vain hyvin ohuelti jäätä jos lainkaan. Jotain muutosta joka tapauksessa selkeästi tapahtui, vaikka en sitä mitenkään pystynyt mittaamaan.

Synnytyksessä tapahtuu myös jatkuvasti kaikenlaista. Huomiomme kiinnittyy aivan liian usein vain kohdunsuun avautumiseen. Se tuntuu olevan jonkinlainen kaiken kertova yleispätevä mittari siitä, miten synnytys edistyy. Sisätutkimus tehdään ja jos tulos on sama kuin pari tuntia sitten, voi synnyttäjä lannistua ja kätilökin pahimmillaan sanoa, että ei ole tapahtunut edistystä.

Mutta jotain tapahtuu koko ajan, vannon sen! Synnytys ei etene jossain tietyssä tiukassa järjestyksessä, vaan asioita tapahtuu limittäin ja lomittain. Kohdunkaula lyhenee ja pehmenee, kohdunsuu avautuu, vauva laskeutuu, vauva rotatoi – silloinkin kun kohdunsuu on ollut pidempään samoissa senteissä, on varmasti jotain muuta tapahtunut, vaikka ei siltä tuntuisi tai sitä ei pystyisi mittauksilla osoittamaan. Synnytyksessä olisikin hyvä unohtaa kaikenlaiset numerot. Ei tuijotella avautuneita senttimetrejä, ei kelloa eikä jäädä kiinni supistusten kellottamiseen. Meille kontrollifriikeille järki-ihmisille on tärkeää saada mitata senttejä ja minuutteja, mutta synnytyksessä järjenkäyttö ja liika numeroihin takertuminen oikeastaan vain hankaloittavat synnytystä.

Synnytyksessä pitäisi saada suljettua aivokuoren uloin kerros, jotta synnyttäjästä voisi kuoriutua kaikki se alkukantaisuus, voima ja vaistot, joita synnytyksessä tarvitaan. Synnytystilan kellon voi peittää, sairaalan numeroita vilisevän laitteen päälle voi heittää vaikka huivin ja puhelinta on turha tuijotella.

Synnytyksen edistymistä voi seurata monilla muillakin tavoilla kuin vain sisätutkimuksella, jossa selvitetään kohdunsuun tilanne. Synnyttäjän ääntely kertoo paljon, joillekin tulee voimakkaan värinen viiva peppuvaosta ylöspäin ja supistusten pitenemisen ja tihenemisen huomaa usein ilman tarkkaa kellotustakin, synnyttäjä voi alkaa liikehtiä erilailla ja hakeutua alemmas, hänen sanallinen kommunikointinsa vähenee ja usein lopulta lakkaa.

Jotta synnytys edistyy, tarvitaan synnytysrauhaa. Synnytysrauha mahdollistuu, kun vallitsevat puitteet tukevat synnyttäjän oksitosiinintuotantoa. Ulkoisia oksitosiinille suotuisia puitteita ovat esimerkiksi hämärä valaistus, hiljaisuus tai rauhalliset äänet, häiriöttömyys ja synnyttäjälle tutulta ja turvalliselta tuntuvat ihmiset ja heidän kosketuksensa. Sisäisiä puitteita ovat esimerkiksi synnyttäjän luottamus omaan kykyynsä synnyttää, se ettei ole mitään selvittämättömiä riitoja tai ihmissuhdekoukeroita, jotka voisivat vaivata mieltä ja kokemus siitä, että häneen uskotaan ja häntä tuetaan.

Rannan jääkään ei saa napakoitua tai sulaa, muuttaa muotoaan rauhassa, jos joku häiritsee prosessia esimerkiksi hyppimällä päällä, heittämällä kivenmurikoita tai tökkimällä kepillä. Jää kyllä voimistuu oikeissa olosuhteissa ja jälleen sulaa vedeksi oikeissa olosuhteissa, kun annamme sille rauhan.

Kuuntelin jostain sieltä jään seasta kuuluvia pieniä naksahduksenomaisia ääniä ja seisoin tukevasti rannassa tarkkaillen jäätä ja pälyillen samalla ympärilleni, ettei kukaan tule rikkomaan jäätä.

Doulana yksi tärkeimmistä tehtävistäni on suojella synnytysrauhaa – antaa tilaa sille muutokselle, jonka kuuluu tapahtua.

Oksitosiinin pauloissa

Osallistuin viikonloppuna Ensi- ja turvakotien liiton sekä Folkhälsanin vapaaehtoisdoulien ensimmäiseen valtakunnalliseen doulasymposiumiin. Vaikken itse enää vapaaehtoisdoula olekaan, oli joukossa myös meitä Imetyksen tuki ry:n tukiäitejä. Tänään koko aamupäivä oli omistettu tunnetulle oksitosiinitutkijalle, ruotsalaiselle Kerstin Uvnäs Mobergille. Oksitosiini on yksi kiehtovimmista asioista synnytyksessä ja nivoutuu oikeastaan kaikkeen synnytykseen liittyvään. Oli siis ihan huikeaa päästä kuulemaan, mitä Kerstinillä oli kerrottavanaan.

Opin oksitosiinista ja sen vaikutuksista ihmiskehossa joka kerta jotain uutta. Tuntuu mielettömältä, kun palikat loksahtavat paikoilleen ja uusi tieto solahtaa jo aiemmin opitun sekaan. Kaikki tuntuu entistä selkeämmältä.

img_7874
Suomalaisissa synnytyksissä käytetään jo todella paljon keinotekoista oksitosiinia, joka on rakenteeltaan samaa kuin kehon oma oksitosiini, mutta keinotekoinen oksitosiini menee vain vereen, kun kehon oma oksitosiini kulkee myös aivoissa, iholla, monessa paikassa kehoa. Keinotekoinen oksitosiini ja synnytyksessä käytettävät puudutteet blokkaavat kehon omaa oksitosiinia. Puudutusaine ei osaa erottaa missä hermoissa oksitosiini ei virtaa, vaan aine turruttaa myös niitä väyliä, joista kehon oma kipua lievittävä oksitosiini levittyy kehoon. Keinotekoinen oksitosiini tulee lisäksi tasaisena virtana, mikä on usein liikaa stimulointia keholle, jonka oma oksitosiini tulee sykäyksinä. Tästä syystä keinotekoinen oksitosiini saa monesti aikaan napakammat, terävämmät, pidemmät ja kivuliaammat supistukset, kuin mitä oman kehon oksitosiini tarjoaa. Tämän vuoksi oksitosiinitipan avulla käynnistetty synnytys voi tuntua todella rajulta, mutta ei aina.

img_7886
Läsnäolo, rauha, katsekontakti ja kosketus ovat synnytyksessä avainasemassa oksitosiinin erittymiselle. Oksitosiini on ujo hormoni, joka tekee stopin, jos äiti ei koe oloaan turvalliseksi esim. vieraassa ympäristössä. Sairaalaan siirtyminen on synnytyksen aikana tyypillinen kohta, jolloin synnytys hieman seisahtuu ja oksitosiini vetäytyy. Synnyttäjä suojelee tällä tavoin itseään. Kotona synnyttäessä tätä pulmaa ei tule vastaan, ja sairaalasynnytyksessä sitä voidaan yrittää väistää monin keinoin. Mm. kotoa sairaalaan mukana siirtyvä tutuksi tullut doula voi auttaa äitiä nopeammin tuntemaan olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi sairaalassa.

Oksitosiinin erittyminen synnytyksen aikana ja sen jälkeen vaikuttaa kiintymyssuhteen syntymiseen ja imetyksen onnistumiseen. Ihokontaktin merkitys välittömästi synnytyksen jälkeen on erittäin tärkeä ja tähän äiti pyrkii luonnostaan, kun kehon oma oksitosiini on päässyt vaikuttamaan kehossa. Oksitosiinin pauloissa oleva äiti kokee suunnatonta huolta ja ahdistusta ollessaan erossa vauvastaan. Kiireetön ja häiriötön ensi-imetys olisi ensiarvoisen tärkeää, ja jälkeisvaiheen liian aktiivisesta hoidosta tulisi luopua. Vaikkei vauvoja enää rutiinisti viedä äidin luota mitattavaksi, kylvetettäväksi, puettavaksi jne., tapahtuu tätä silti vielä liian usein. On kurjaa, jos äiti joutuu erikseen pyytämään ja vaatimaan, että saa oman lapsensa välittömästi rinnalle. Kun äiti saa olla rauhassa vauvansa kanssa ihokontaktissa, imettää tätä ja katselee vauvaansa, hänessä vaikuttaa oksitosiinihormoni, joka tekee hänestä tyynen, rentoutuneen ja tyytyväisen.

img_7875

Omaan synnytykseen valmistautuessa on hyvä miettiä, miten saatavilla oleva tieto oksitosiinihormonista vaikuttaa omiin valintoihin, valmentautumiseen, toiveisiin ja päätöksiin. Silloinkin, kun tukeutuu oman kehon oksitosiinin erittymistä vaikeuttaviin lääkeaineisiin, nämä asiat on hyvä tiedostaa. Silloin voi tarvita enemmän tukea ja mikäli haluaa imettää ja on motivoinut, osaa varautua tekemään imetyksen eteen enemmän työtä. Tiedonhankinta etukäteen on avainasiassa ja synnytykseen ja imetykseen liittyen tieto mielestäni lisää turvaa, ei tuskaa.

Oksitosiinista voisi kirjoittaa loputtomiin, vaikka kokonaisen kirjan. Siihen ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä, sillä Kerstin Uvnäs Moberg on kirjoittanut kirjoja, joista suomeksi on käännetty ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvä Rauhoittava kosketus: oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Lisäksi australialainen synnytyslääkäri Sarah Buckley on tehnyt huikean julkaisun Hormonal Physiology of Childbearing: Evidence and Implications for Women, Babies and Maternity Care, joka on ilmaiseksi luettavissa netissä. Synnytyksessä vaikuttaa moni muukin hormoni, ja Buckley on kirjoittanut niistä erittäin kattavasti.

Kerstin Uvnäs Mobergia on mahdollisuus kenen tahansa päästä kuulemaan imetysviikon seminaarissa ti 13.10.2015 Metropolian juhlasalissa Bulevardilla. Suosittelen lämpimästi, kuten koko seminaaria ja muutakin imetysviikon ohjelmaa!