Satsaus synnytykseen sallittua

Taloussanomat uutisoi yksityisten raskausajan ja synnytyspalvelujen yleistymisestä. Juttu oli varsin positiivinen, mitä nyt otsikossa bisnes-sana vähän nostattaa karvoja pystyyn, sillä siihen usein yhdistyy mielikuvissamme ahneutta, kylmyyttä, kovuutta ja isoja rahoja, vaikka (paljon neutraalimmalta kuulostavaa) liiketoimintaahan se toki vain tarkoittaa. Otsikon olisi kuitenkin voinut muotoilla toisinkin: Yhä useampi on valmis panostamaan raskausaikaan ja synnytykseen käyttämällä yksityisiä palveluita.

Jutussa kerrotaan monesta julkisen puolen ongelmakohdasta. Ei ole taloudellisia resursseja tarjota vanhemmille sellaista palvelua ja niin usein, kuin he tarvitsisivat. Ei ole riittävää koulutusta järjestää laadukasta synnytysvalmennusta. Perhevalmennuksia pitää usein terveydenhoitaja eikä kätilö, ja synnytyskin käydään läpi hyvin lyhyessä ajassa. Synnytykset ovat siirtyneet isoihin sairaaloihin suljettujen ovien taakse ja asiasta on tullut monille vieras, ja se voi aiheuttaa pelkoja, joiden käsittelyssä ei julkisella puolella välttämättä ole riittävästi aikaa perehtyä syvemmin yksilön taustoihin ja pelon pohjimmaisiin syihin.

Minusta on ollut erittäin ilahduttavaa seurata, kuinka erilaiset äitiyspalvelut nostavat päätään ympäri Suomea, toistaiseksi erityisesti isommissa kaupungeissa. Ja kun joku löytää palvelun, käyttää sitä ilolla ja on tyytyväinen asiakas, sana kiirii ja yhä useampi herää mahdollisuuteen panostaa itseensä ja tähän erityiseen elämäntilanteeseen. Kuten jutussa haastateltu Kristiina Laakso sanoo, ei kyse ole upporikkaiden palveluista. Toki on paljon perheitä, joissa ei ole enää mahdollista priorisoida yhtään mitään ja raha yksinkertaisesti on tiukassa, mutta monilla on mahdollista suunnitella rahankäyttöään ja tehdä tietoisia valintoja siitä, mistä haluaa maksaa. Siinä missä yksi lähtee koko perheellä lomamatkalle, laittaa toinen saman summan kotisynnytykseen. Joku ostaa yli tonnin vaunut uutena, toinen hankkii vaunut käytettyinä ja palkkaa säästyneellä summalla doulan. Yksi ostaa kaupasta herkkuja päivittäin, kun toinen nautiskelee hieronnoista ja osteopatiahoidoista. Huonossakin rahatilanteessa on mahdollista tehdä poikkeavia maksujärjestelyitä ja pyytää kaipaamiaan palveluja esimerkiksi lahjaksi.

Harmillista on, että ainakaan Helsingissä terveydenhoitajat eivät saa mainita ja mainostaa maksullisia palveluja. On vaikea ymmärtää, mitä se olisi keneltäkään pois, jos joku löytäisi tarvitsemansa yksityisvalmennuksen tai päätyisi palkkaamaan doulan. Mainosmateriaalia monissa neuvoloissa on määräyksistä huolimatta, logot ja muut vain ovelasti leikellään irti ennen kuin hymynaamoja jaetaan asiakkaille. Ylikansalliset firmat menevät paikallisten pienyrittäjien ohi. Olisihan se kauheaa, että joku voisi elättää itsensä tuomalla hyvinvointia raskaana oleville ja synnyttäjille ja vähentää Suomea piinaavaa työttömyyttä työllistämällä itsensä.

Kamalaa se on ainakin Taloussanomien jutun kommentoijien mielestä. En oikein tiedä olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Veikkaanpa, että monen kommentin takana seisoo keski-ikäinen suomalainen mies. Kyllä nyt hormoninhuuruisia naisia vedätetään ja rahastetaan raukkaparkoja ja äidit ovat uusavuttomia, kun pitää tällaisia palveluja käyttää.

Aivan kuin haiskahtaisi pelko ja kateus! Nainen ei saisi käyttää rahaa itseensä, nainen ei saisi tienata rahaa tekemällä hyvää tai muutenkaan ja kyllä mies tietää paremmin mitä nainen tarvitsee ja haluaa. Ja kun nainen ottaa haltuun oman voimansa ja tekee sitä mitä itselleen parhaaksi kokee ja saa tai antaa rahaa, vapisevat joidenkin puntit oikein todenteolla. Ja siinähän vapisevat, sillä nämä palvelut ovat varmasti tulleet jäädäkseen.

Parhaimmillaan tämän asian näkyväksi tekeminen ja näiden tarpeiden ymmärtäminen painostaa myös julkista puolta kehittämään palveluitaan niin, että jokaisella äidillä ja jokaisella perheellä olisi yhtäläiset laadukkaat valmiudet synnytykseen ja sen jälkeiseen aikaan, ja erityisesti että jokaisella vauvalla olisi mahdollisuus saapua tähän maailmaan mahdollisimman lempeästi. Synnytys ei ole vain päivä elämässä, vaan vaikuttaa kokemuksena yksilön ja perheen koko tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. Satsaus hyvään ja yksilölliseen hoitoon ja hoivaan raskausaikana ja synnytyksessä on satsaus terveempään huomiseen. Ja silloin syntyy niitä toivottuja säästöjä, kun laitetaan rahaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn eikä niiden laiminlyömisen aiheuttamien ongelmien paikkailuun ja sairauksien hoitamiseen. Päättäjät ohoi!

img_5012

Doulan yrittäjyysoppia maailmalta

Tapasin elokuussa yhdysvaltalaisen doulakollegan, Dorin Jordanin. Dorin on kotikouluttanut kaikki kolme lastaan huonotasoisten koulujen vuoksi, ja matka Pohjoismaihin oli lahja hänen esikoiselleen, joka valmistui viime vuonna. Kukin lapsi saa vuorollaan valita lahjamatkansa kohteen. Ja näppäräähän tuo on samalla hyödyntää matkaa itsekin. Dorin tapasi doulia myös ainakin Kööpenhaminassa ja Tallinnassa. Häntä kiinnostaa minkälaista on äitiyshuolto ja synnytyskulttuuri eri maissa, millaisia käytänteitä ja toimintakulttuureja sairaaloissa vallitsee ja miten ne eroavat hänen omasta työympäristöstään Texasissa. Hiemanhan hän yllättyi, kun kuuli kuinka medikalisoitunutta ja rutinoitunutta synnytystenhoito Suomessa on, vaikka meillä synnytyksissä työskentelee pääasiassa vain kätilöitä ja tarpeen mukaan lääkäritä. Yhdysvalloissa sairaaloissa on useimmiten vain obstetrikkoja ja sairaanhoitajia.

Minulle tapaaminen antoi oivan mahdollisuuden kuulla doulan työstä Yhdysvalloissa, jossa doulapalvelut ovat paljon käytetympiä ja doulatoiminta järjestäytyneempää kuin meillä täällä Suomessa. Isoissa kaupungeissa doulia on paljon, ja heidän on helpompi toimia yhdessä. Puhuimme erityisesti taloudellisesta puolesta ja doulaamisen ja muiden töiden yhdistämisestä. Suomessa kun yksikään doula ei vielä elätä itseään pelkästään doulaamalla, erityisesti koska olemme pitkään ajatelleet, että meidän tulee olla 100% käytettävissä kaikille asiakkaillemme, jolloin synnytyksiä voi olla korkeintaan yksi kuukaudessa. Ja moni toki on tehnyt doulan työtä muun työn tai lasten kotihoidon ohessa, jolloin tarkoituskaan ei ole ollut tienata koko leipäänsä doulauksilla. Moni doula kuitenkin tarjoaa muitakin, usein hyvinvointiin liittyviä palveluita, joiden peruuttaminen ja siirtäminen voi myöskin olla haasteellista. Varadoulasysteemit ovat olleet hyvin kirjavia ja aiheesta keskusteltiinkin paljon viime keväänä Suomen doulat ry:n vertaispäivässä. Uskon, että alamme pikku hiljaa olla valmiit siirtymään ”suuren maailman” menoon.

Nyt kun itse olen vanhempainvapaalla ja erityisesti doulaukset saavat odottaa aikaa, kun on taas helpompi irtautua pienen lapsen luota, on hyvä pysähtyä miettimään miten itse voisi omaa toimintaansa kehittää ja järjestellä niin, että doulana työskentely voisi todella olla merkittävä osa tulevaa toimeentuloani. Tässä taukoa pitäessä olisi hyvä mahdollisuus päästää irti omasta jumiutuneesta ajatuksesta, että synnyttäjä ja perhe tarvitsevat juuri vain minut, eikä ketä tahansa, minä olen korvaamaton ja he ovat maksaneet siitä, että saavat juuri minut. Todellisuudessa moni muukin doula toisi heille suuren avun synnytykseen, vaikkei välttämättä olisi ehtinyt yhtä hyvin tutustua. Kemioiden täysi kohtaamattomuus on harvinaista ja tietenkään itselleen täysin sopimatonta doulaa ei tarvitse ottaa päädoulansa varalle. Esimerkiksi säännöllisissä doulailloissa  asiakkaiden on helppo tavata myös muita doulia ja näin odottaa luottavaisin mielin omaa synnytystään.

Meille naisyrittäjille on hyvin tyypillistä myydä itseämme halvalla, kun saa tehdä jotain kivaa ja merkityksellistä, sillä tarkoitushan on ensisijaisesti auttaa ja tukea muita. Jotta työstä tulee kestävää ja pitkäjänteistä, on siitä pyydettävä myös kunnon korvaus, jolla voi elättää itsensä ja osallistua perheen yhteisiin kustannuksiin. Tässä on paljon harjoiteltavaa, mutta uskon, että potkimalla toisiamme takamuksiin ja maksamalla itse mielellämme meille tärkeistä palveluista ymmärrämme myös oman työmme arvon. En ole itse koskaan maksanut mitään laskuja niin onnellisena kuin kotikätilön, doulan, nettisivujen tekijän ja graafikko-kuvittajan laskut. Ja kyllä, ne ovat kaikki olleet isoja laskuja!

Dorinilla on synnytyksiä keskimäärin kolme kuussa. Hän doulaa pääasiallisesti sairaalassa, mutta on ollut myös kotisynnytyksissä ja birth centereissä. Lisäksi hän pitää The Bradley Methodin synnytysvalmennuksia odottajille ja heidän kumppaneilleen ja vetää Dancing for Birth -kursseja. Hän työskentelee itsenäisenä doulana yhteistyössä muiden itsenäisten doulien kanssa. He ovat kaikki koko ajan toisilleen varalla. Ryhmän kuudella doulalla on oma viestiketjunsa, johon voi laittaa viestiä jos on estynyt pääsemään synnytykseen ja ensimmäinen joutilas vastaaja lähtee paikkaamaan. Palkkio laskutetaan etukäteen kahdessa osassa ja tarvittaessa on mahdollista sopia poikkeavasta maksuaikataulusta. Dorinin palkkio on 1300 dollaria. Doulat hoitavat keskinäisen rahaliikenteensä niin, että asiakas maksaa aina vain yhdelle henkilölle eli päädoulalle. Tässä riittää jo monenmoista asiaa pohdittavaksi!

Mielenkiintoista nähdä, miten doulatoiminta kehittyy Suomessa lähivuosien aikana!

13920904_10154453780984700_2708538032367288654_n