Kodin valinta synnytyspaikaksi voi joissain perheissä olla tärkeää juuri siksi, että isommat sisarukset voivat osallistua synnytykseen ja perhe näin olla yhdessä heti vauvan syntymästä alkaen. Synnyttäjät, lapset ja perheet ovat erilaisia, joten on myös monenlaisia tapoja toimia kotisynnytyksessä. Ei ole lähtökohtaisesti mitään universaalia syytä, minkä vuoksi lapset eivät voisi olla synnytyksessä läsnä. Sairaalassa lapset eivät lähtökohtaisesti ole tervetulleita synnytyssaliin.

Mikäli toivoo isosisarusten todistavan vauvan syntymää, on tärkeää valmistella lapsia syntymään heidän ikätasonsa mukaisesti. Jos lapset eivät vielä tiedä miten ja mistä vauvat syntyvät, on asia syytä käsitellä heidän kanssaan. Yksi hyvä tapa on katsoa yhdessä lempeitä synnytysvideoita ja jopa eläinten synnytysvideoita. On tärkeää katsoa video aina ensin itse ennen kuin näyttää sen lapselle, jotta voi arvioida soveltuuko se juuri omille lapsille. Sama koskee vauvansaantia koskevia lastenkirjoja. Samankin perheen eri lapset voivat olla hyvin erilaisia ja on tärkeää punnita asia jokaisen lapsen kohdalla erikseen. Lisäksi on tärkeää tiedostaa, että oma mieli voi muuttua synnytyksen edetessä ja lapsia on hyvä valmistaa siihenkin, että heitä pyydetäänkin yhtäkkiä poistumaan, vaikka on alun perin sovittu heidän mukanaolostaan ja lapset odottaisivat sitä innolla. Synnyttäjä saattaakin kaivata rauhaa eri tavalla kuin oli ajatellut tai reagoi supistuksiin voimakkaammin eikä halua lasten näkevän sitä.

Videoiden näyttämisen ja kirjojen lukemisen lisäksi lasten kanssa on hyvä jutella siitä mitä synnytyksessä tapahtuu, millaisia ääniä synnyttäjä päästää, minkälainen käytös on ihan luonnollista ja turvallista, vaikka se poikkeaisikin vanhemman normaalista käytöksestä ja ääntelystä. Myös jälkeisvaiheesta on hyvä jutella, ettei istukka tule yllätyksenä. Lapsi voi myös osallistua tapaamisiin kätilön ja doulan kanssa, jolloin myös synnytyksessä läsnä olevat ihmiset tulevat tutuiksi.

On suositeltavaa varata lapsia varten joku ylimääräinen aikuinen, joka voi tarvittaessa vetäytyä toiseen tilaan lasten kanssa, mikäli lasten läsnäolo on liikaa synnyttäjälle tai lapsille itselleen. Tällä aikuisella tulisi olla positiivinen ja luonteva suhtautuminen asiaan, jotta hän ei ainakaan lietso lisää pelkoa, mikäli lasta on jännittänyt jokin asia näkemässään ja kuulemassaan.

Lapsi ei traumatisoidu näkemästään ja kuulemastaan, jos on saanut etukäteen riittävästi ikätasoista tietoa ja itse saanut valita olla paikalla ja saanut tarvittaessa tukeutua johonkin muuhun aikuiseen kuin synnyttäjään. Lapsille saattaa pikemminkin olla jopa luonnollisempaa ja luontevampaa kuin aikuiselle ihastella esimerkiksi istukkaa ja tutkia sitä uteliaana. Ylipäätään alastomuus, ruumiintoiminnot, sukuelimet yms. ovat lapsille kovin luonnollisia. Niin lapset kuin aikuisetkin ovat kuitenkin yksilöitä, joten synnytykseen osallistuvien henkilöiden herkkyydet ja taipumukset on syytä ottaa huomioon yksilöllisesti. Ketään ei missään nimessä saa pakottaa osallistumaan synnytykseen vasten tahtoaan.

Synnytyksen todistaminen voi olla lapselle traumatisoivaa, jos hän joutuu hätääntymään vanhempansa puolesta, näkemään ja kuulemaan jotain mihin häntä ei ole ollenkaan valmisteltu ja mikä voi näyttää siltä, että vanhempaa esim. sattuisi. On eri asia lapsena todistaa suunnittelematonta kotisynnytystä kuin suunniteltua. Koska suurin osa isosisaruksista on mukana pikkusisaruksen syntymässä ainakin synnytyksen alkuvaiheissa, olisi tärkeää jutella lasten kanssa synnytyksestä riippumatta siitä missä on suunnitellut synnyttävänsä. Ennen kuin lapsenvahti saapuu tai siirrytään sairaalaan, voi synnyttäjä päästellä jo hyvinkin paljon normaalista poikkeavia ääniä ja käyttäytyä lapsen mielestä oudolla tavalla. Tästä syystä muidenkin kuin kotisynnyttäjien olisi hyvä käsitellä synnytystä isompien lasten kanssa.

Yksi erinomainen synnytyksestä kertova kirja on yhdysvaltalaisen Christy Tynerin kirjoittama ja kuvittama ja minun suomentamani kirja Mama Midwife – a Birth Adventure, eli Miiran äiti on kätilö. Se on lämmin ja herttainen lastenkirja, joka ei jätä aikuistakaan kylmäksi.

Kirja kertoo tarinan nuoresta Miira-hiirestä ja tämän äidistä, joka on kätilö. Miiran ystävien uteliaisuus herää, kun äiti ryntää yöllä ulos kesken pyjamakutsujen. Onko Miiran äiti supersankari? Tai kenties salainen agentti? Miiraa huvittaa ystäviensä teoriat, ja hän kertookin heille, mitä kätilö oikeasti tekee. Kun Miira vihdoin pääsee äitinsä mukaan karhuemon synnytykseen, hän oppii synnytyksestä enemmän kuin koskaan olisi voinut kuvitella. Syntyy vauva sitten kotona tai sairaalassa, on kätilön rooli korvaamaton. Hän antaa äidille voimaa ja henkistä tukea. Tämä hauska ja herkkä synnytysseikkailu esittelee lapsille kätilön ammatin ja vahvistaa uskoa ja luottamusta naisen kehoon, joka on luotu synnyttämään.

Tämän kirjan tulisi tietenkin löytyä jokaisen kätilön, doulan ja synnytyslääkärin kirjahyllystä ja lisäksi se sopii erinomaisesti luettavaksi, kun perheeseen odotetaan vauvaa tai kenelle tahansa, joka haluaa aika ajoin häkeltyä uuden elämän ihmeen äärellä.

Kirja on tulossa myyntiin Viekun verkkokauppaan marraskuun lopussa!

%d bloggaajaa tykkää tästä: