Osallistuin viikonloppuna Ensi- ja turvakotien liiton sekä Folkhälsanin vapaaehtoisdoulien ensimmäiseen valtakunnalliseen doulasymposiumiin. Vaikken itse enää vapaaehtoisdoula olekaan, oli joukossa myös meitä Imetyksen tuki ry:n tukiäitejä. Tänään koko aamupäivä oli omistettu tunnetulle oksitosiinitutkijalle, ruotsalaiselle Kerstin Uvnäs Mobergille. Oksitosiini on yksi kiehtovimmista asioista synnytyksessä ja nivoutuu oikeastaan kaikkeen synnytykseen liittyvään. Oli siis ihan huikeaa päästä kuulemaan, mitä Kerstinillä oli kerrottavanaan.

Opin oksitosiinista ja sen vaikutuksista ihmiskehossa joka kerta jotain uutta. Tuntuu mielettömältä, kun palikat loksahtavat paikoilleen ja uusi tieto solahtaa jo aiemmin opitun sekaan. Kaikki tuntuu entistä selkeämmältä.

img_7874
Suomalaisissa synnytyksissä käytetään jo todella paljon keinotekoista oksitosiinia, joka on rakenteeltaan samaa kuin kehon oma oksitosiini, mutta keinotekoinen oksitosiini menee vain vereen, kun kehon oma oksitosiini kulkee myös aivoissa, iholla, monessa paikassa kehoa. Keinotekoinen oksitosiini ja synnytyksessä käytettävät puudutteet blokkaavat kehon omaa oksitosiinia. Puudutusaine ei osaa erottaa missä hermoissa oksitosiini ei virtaa, vaan aine turruttaa myös niitä väyliä, joista kehon oma kipua lievittävä oksitosiini levittyy kehoon. Keinotekoinen oksitosiini tulee lisäksi tasaisena virtana, mikä on usein liikaa stimulointia keholle, jonka oma oksitosiini tulee sykäyksinä. Tästä syystä keinotekoinen oksitosiini saa monesti aikaan napakammat, terävämmät, pidemmät ja kivuliaammat supistukset, kuin mitä oman kehon oksitosiini tarjoaa. Tämän vuoksi oksitosiinitipan avulla käynnistetty synnytys voi tuntua todella rajulta, mutta ei aina.

img_7886
Läsnäolo, rauha, katsekontakti ja kosketus ovat synnytyksessä avainasemassa oksitosiinin erittymiselle. Oksitosiini on ujo hormoni, joka tekee stopin, jos äiti ei koe oloaan turvalliseksi esim. vieraassa ympäristössä. Sairaalaan siirtyminen on synnytyksen aikana tyypillinen kohta, jolloin synnytys hieman seisahtuu ja oksitosiini vetäytyy. Synnyttäjä suojelee tällä tavoin itseään. Kotona synnyttäessä tätä pulmaa ei tule vastaan, ja sairaalasynnytyksessä sitä voidaan yrittää väistää monin keinoin. Mm. kotoa sairaalaan mukana siirtyvä tutuksi tullut doula voi auttaa äitiä nopeammin tuntemaan olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi sairaalassa.

Oksitosiinin erittyminen synnytyksen aikana ja sen jälkeen vaikuttaa kiintymyssuhteen syntymiseen ja imetyksen onnistumiseen. Ihokontaktin merkitys välittömästi synnytyksen jälkeen on erittäin tärkeä ja tähän äiti pyrkii luonnostaan, kun kehon oma oksitosiini on päässyt vaikuttamaan kehossa. Oksitosiinin pauloissa oleva äiti kokee suunnatonta huolta ja ahdistusta ollessaan erossa vauvastaan. Kiireetön ja häiriötön ensi-imetys olisi ensiarvoisen tärkeää, ja jälkeisvaiheen liian aktiivisesta hoidosta tulisi luopua. Vaikkei vauvoja enää rutiinisti viedä äidin luota mitattavaksi, kylvetettäväksi, puettavaksi jne., tapahtuu tätä silti vielä liian usein. On kurjaa, jos äiti joutuu erikseen pyytämään ja vaatimaan, että saa oman lapsensa välittömästi rinnalle. Kun äiti saa olla rauhassa vauvansa kanssa ihokontaktissa, imettää tätä ja katselee vauvaansa, hänessä vaikuttaa oksitosiinihormoni, joka tekee hänestä tyynen, rentoutuneen ja tyytyväisen.

img_7875

Omaan synnytykseen valmistautuessa on hyvä miettiä, miten saatavilla oleva tieto oksitosiinihormonista vaikuttaa omiin valintoihin, valmentautumiseen, toiveisiin ja päätöksiin. Silloinkin, kun tukeutuu oman kehon oksitosiinin erittymistä vaikeuttaviin lääkeaineisiin, nämä asiat on hyvä tiedostaa. Silloin voi tarvita enemmän tukea ja mikäli haluaa imettää ja on motivoinut, osaa varautua tekemään imetyksen eteen enemmän työtä. Tiedonhankinta etukäteen on avainasiassa ja synnytykseen ja imetykseen liittyen tieto mielestäni lisää turvaa, ei tuskaa.

Oksitosiinista voisi kirjoittaa loputtomiin, vaikka kokonaisen kirjan. Siihen ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä, sillä Kerstin Uvnäs Moberg on kirjoittanut kirjoja, joista suomeksi on käännetty ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvä Rauhoittava kosketus: oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Lisäksi australialainen synnytyslääkäri Sarah Buckley on tehnyt huikean julkaisun Hormonal Physiology of Childbearing: Evidence and Implications for Women, Babies and Maternity Care, joka on ilmaiseksi luettavissa netissä. Synnytyksessä vaikuttaa moni muukin hormoni, ja Buckley on kirjoittanut niistä erittäin kattavasti.

Kerstin Uvnäs Mobergia on mahdollisuus kenen tahansa päästä kuulemaan imetysviikon seminaarissa ti 13.10.2015 Metropolian juhlasalissa Bulevardilla. Suosittelen lämpimästi, kuten koko seminaaria ja muutakin imetysviikon ohjelmaa!

%d bloggaajaa tykkää tästä: