Nimimerkki Olen äiti, vaikka en imetä kirjoitti Helsingin Sanomien verkkosivuilla 25.11.2016 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan kuinka koki imetyksen vähentäneen seksihaluja ja häirinneen parisuhdetta ja seksielämää miehensä kanssa. Hän päätyi lopettamaan imetyksen vauvan ollessa kuukauden ikäinen, sillä mies ei olisi jaksanut odottaa seksiä enää hetkeäkään. Viikko lopettamisen jälkeen halutkin olivat sitten palanneet. Imetyksen lopettaminen oli jäänyt kuitenkin kaihertamaan, sillä äidin aikeena oli ollut imettää pienokaistaan.

Vauvan saaminen, erityisesti sen ensimmäisen, mullistaa paljon asioita äidin ja tämän mahdollisen kumppanin elämässä sekä heidän parisuhteessaan. Raskausaika muovaa odottajaa niin henkisesti kuin fyysisesti, synnytys jättää oman jälkensä ja lopuksi vielä imetys ja sen loppuminen aikanaan tuovat lisää muutoksia – äidiksi syntyminen on vahvaa kehollista luomistyötä ja se tuntuu ja näkyy. Uusi elämäntilanne voi hämmentää kaikkia osapuolia ja tuoda pinnalle asioita, joita ei ollenkaan osannut ottaa huomioon aiemmin. Vaikka kuinka vannoisi, että elämä ei muutu lapsen myötä, on muutos väistämätöntä.

Seksuaalisuus on meissä ihmisissä kohdusta kuolemaan. Raskausaika, synnytys ja imetys vaikuttavat seksuaalisuuteen monella tasolla. Kehossa tapahtuu paljon ulkoisia muutoksia, hormonitoiminta muuttuu ja parisuhde hakee uomaansa perhedynamiikan muuttuessa. Kun jo ennen raskaaksituloa ja synnytystä seksielämä on ollut eri pariskunnilla hyvin vaihtelevaa sekä pariskuntien välillä että suhteen sisällä eri aikakausina, voi se vauvan synnyttyäkin olla mitä tahansa, eikä asiaa voi etukäteen päättää. Jo yksin raskaus ja synnytys vaikuttavat vauvavuoden aikaiseen seksuaalisuuteen ja seksiin riippumatta siitä imettääkö äiti vai ei. Lisäksi imetys vaikuttaa seksuaalisuuteen, mutta ei minkään tietyn kaavan mukaan.

Estrogeenihormonin taso laskee roimasti synnytyksen jälkeen, mikä aiheuttaa muun muassa limakalvojen kuivumista. Jälkivuotoa tulee muutamasta viikosta pariin kuukauteen ja alapään alueen toipumiseen vaikuttaa moni asia synnytyksen kulussa. Myös synnytyskokemus itsessään vaikuttaa merkittävästi äidin, ehkä myös kumppanin, seksihaluihin. Kun äiti on saanut olla aktiivinen toimija, häntä on kohdeltu kunnioittavasti ja arvokkaasti ja hän on saanut voimaantua omasta voimastaan, on todennäköistä, että suhtautuminen omaan uudenlaiseen kehoon on myönteinen. Jos äidin yli on kävelty, hän ei koe saaneensa päättää itseään koskevissa asioissa ja synnytys on ollut enemmän voimia vievä kuin antava kokemus, voi kokemus tuottaa esimerkiksi nöyryytyksen ja häpeän tuntemuksia, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti siihen, miten tuore äiti kokee kehonsa. Tämä heijastaa siihen, miten äiti kokee itsensä kumppaninsa intiimissä seurassa.

Ja kyllä, seksihalujen kanssa voi käydä kuten nimimerkki kirjoitti. Imetys ja koko vauva-arki voivat viedä seksihalut. Väsyttää, vauva roikkuu iholla koko päivän, suihkussa ei ole ehtinyt käydä eikä tulisi pieneen mieleenkään, että vielä jossain vaiheessa jaksaisi heittäytyä kiihkeäksi kumppanin kanssa. Imetys ja vauva-arki voivat toisaalta rikastuttaa seksielämää. Synnytyksen jälkeinen oman kehon kunnioitus saa antautumaan, imettäessä erittyvän oksitosiinihormonin myötä voi alkaa panettaa vaikkei kumppani olisi lähimaillakaan ja mikäli seksiä ei halua harrastaa sängyssä samalla kun vauva nukkuu siinä, voi löytää ihan uusia seksitapoja kodin muissa kolkissa. Yhdellä käynnistyy vauvan myötä pitkä kuiva kausi, toinen on aktiivisempi kuin koskaan aiemmin, kolmannella jotain siltä väliltä.

Ja yhtälailla vauvan tulo vaikuttaa myös kumppanin seksihaluihin, vaikka hän ei fyysisiä muutoksia käykään läpi. Kumppaneilla voi olla hyvin erilaiset tarpeet ja toiveet, joiden yhteensovittaminen ei aina ole kivutonta. Avainasemassa on keskustelu. Keskustelu olisi tärkeä avata jo raskausaikana, jotta aiheen puheeksi ottaminen synnytyksen jälkeen kävisi mahdollisimman helposti ja luontevasti. Keskusteluyhteyden luomiseksi odottavat perheet tarvitsevat ohjausta, tukea ja kannustusta esimerkiksi neuvolasta. Tiedon ja ohjauksen puutteessa mielikuvat tulevasta voivat olla hyvin epärealistiset ja näiden odotusten täyttäminen voi aiheuttaa kovia paineita tuoreissa vanhemmissa.

Imetyksen kesto on lopulta aina äidin ja lapsen päätös. Äiti päättää omasta kehostaan ja imetyksestään ja tarvitsee tueksi tietoa, jota olisi tärkeä jakaa jo hyvissä ajoin raskausaikana. Tasavertaisessa ja molemminpuoliseen suostumukseen perustuvassa parisuhteessa ei tarvitse valita vauvan ja kumppanin väliltä. Seksi eri muodoissaan on yksi parisuhteen tärkeistä osa-alueista ja hyvässä muihinkin osa-alueisiin pohjautuvassa parisuhteessa selvitään eteenpäin myös läpi seksittömien kausien, joita todennäköisesti tulee pitkässä parisuhteessa vastaan joka tapauksessa oli sitten lapsia tai ei. Se voi vaatia molemmilta ponnisteluja ja uuteen tilanteeseen sopeutumista, kärsivällisyyttä ja välillä hampaidenkiristelyäkin.

Seksiin ei kuitenkaan saa painostaa saatika pakottaa. Pahimpaan puutteeseen voi kokeilla vaikka itsetyydytystä ja yhteistä seksiä odotellessa voi monin pienin elein ilmaista partnerille olevansa halukas ja valmis kunhan toinen on siihen valmis – hieronta, halaukset, silitykset, kehut, herkkuaamiainen, päiväunimahdollisuuksien tarjoaminen. Ja kun molemmat ovat valmiit seksiin, ja mikäli silloin asiaa vaikeuttaa esimerkiksi limakalvojen kuivuminen, on apua saatavilla. Liukasteiden lisäksi pitkäkestoisempaan ja pahempaan vaivaan on mahdollista saada estrogeenivalmistetta ja yhdyntäkipujen kanssa kannattaa suunnata lääkäriin. Pitkä ja huolellinen esileikki herättelee kehoa lempeästi. Penis-emätin-yhdynnässä kondomi voi erityisesti lisäliukasteen kanssa käytettynä helpottaa sen lisäksi että se ehkäisee ei-toivotulta raskaudelta. Mikäli uusi raskaus ei missään nimessä tule kysymykseen, ei imetys ole riittävän luotettava ehkäisykeino. Mikäli seksin aloittamiseen tuntuu liittyvän jotain henkisiä tai fyysisiä lukkoja, voi seksuaalineuvojan tai -terapeutin tapaamisesta olla apua.

Kiitos kirjoituksen laatijalle asian nostamisesta keskusteluun. Keskustelua tarvitaan niin yleisellä tasolla kuin henkilökohtaisesti kodeissa. Neuvoloihin tarvitaan valmiuksia ottaa näitä asioita puheeksi ja työntekijöille taitoa tehdä se ilman oletuksia kunkin asiakkaan yksilöllisiä tilanteita kunnioittaen. Kumppaneiden välinen keskusteluyhteys, myös seksuaalisuudesta ja seksistä, on yksi parisuhteen jatkumisen kannalta merkittävimpiä tekijöitä, etenkin silloin kun iholla ja jaloissa roikkuu pieni ihminen tai useampia useamman vuoden ajan.

img_0541

%d bloggaajaa tykkää tästä: